RIITTÄVÄTKÖ RAHAT ELÄKKEELLÄ?

Kolme puolitusta

Kolme suurinta muutosta ovat suuruusluokaltaan puolituksia:

• palkasta eläkkeeseen;
• parin toinen joutuu kalliiseen hoivakotiin, hänen eläkkeensä ja muut tulot menevät pääosin siihen; ja
• toinen kuolee, hänen eläkkeensä lakkaa ja perinnönjaossa menee puolet omaisuudesta.

Miten asua ja elää tällaisten muutosten jälkeen? Minkälaisia järjestelyjä ja varautumisia on olemassa? Onko vaihtoehtoja?

Tämä sivu on katsaus, lähinnä heräte. Jokaisen tulee itse miettiä ja tehdä omia arviointeja. Menojen vähentäminen on jokaisella mahdollisuus, tosin minimieläkkeen saajalla varsin vaikeaa. On hyvä jos palkansaaja yrittää elää muutaman kuukauden eläketalousarviolla jo ennen eläköitymistä.

Muita muutoksia

Joitakin tärkeitä muita muutoksia:

• eläkkeen ostovoiman muutokset;
• asumisen muutos, asunnonvaihto; ja
• lahjat ja ennakkoperinnöt.

Kaikki paitsi ostovoiman muutokset ovat yli-yön muutoksia uuteen tilanteeseen.

Taustaa: hoitopalvelut sekä hoivapalvelut

Henkilökohtaisen talouden pääsääntö on että julkisen sektorin lääketieteellinen hoito (terveyspalvelut) on vahvasti tuettu kun taas hoiva ja huolenpito (sosiaalipalvelut) ensisijaisesti pitää kustantaa itse.

Terveyspalvelut

Useimmat käyttävät julkisia terveyspalveluja. Yksityisiä terveyspalveluja voi kylläkin käyttää, ja silloin palvelut maksetaan itse. Kela yleensä maksaa osan, omien sääntöjensä mukaan. Tuet yleensä eivät ole kovin merkittäviä.

Yksityisiä terveyspalveluja käytetään esim. kun julkisen sektorin odotusajat ovat pitkiä. Esimerkkejä ovat yleisesti käytetyistä yksityisistä terveyspalveluista ovat hammaslääkäri, gynekologi ja silmälääkäri (myös harmaakaihileikkauset). Toinen olennainen syy on tyytymättömyys julkisen sektorin palveluihin, usein pitkiä odotusaikoja sekä mahdollisuus valita lääkäri.

Sosiaalipalvelut

Pääsääntö on että jokainen maksaa sosiaalisektorin palvelut ensisijaisesti itse. Ne ovat verrattavissa asumiseen, ruokaan ja vastaavaan. Julkisen sektorin sosiaalipalveluissa on maksukattoja.

Joitakin palveluja tuetaan jossain määrin. Jotkut tuet ovat tulosidonnaisia, toiset ovat sekä tulo- että omaisuussidonnaisia.

Jos omat varat eivät riitä sosiaaliviranomaiset tukevat kyllä esim. hoivakotihoitoa, mutta omien periaatteiden ja sosiaaliviranomaisten omien järjestelyjen mukaisesti, mukaanlaskien laatu. He valitsevat ja päättävät, lähes kaiken. Asiakkaan omia tuloja käytetään ensisijaisesti, ja sosiaaliviranomaiset kustantavat yli menevät kustannukset. Tuki voi myös riippua parin toisen osapuolen tuloista.

On myös toinen tukimuoto, palvelusetelit tai jotain vastaavaa. Silloin saa itse valita ja päättää. Palveluseteli voi kattaa joko kaikki kustannukset tai osan. Nämä tuet vaihtelevat hyvinvointialueesta toiseen.

Jos haluaa hyviä palveluja on varminta maksaa ne kokonaan itse, tai osittain palveluseteleillä.

Erään lähteen mukaan tehostetun palveluasumisen käyttäjistä noin puolet käyttää yksityisiä palveluja.

Aviosuhde vaiko avosuhde 

Palvelut ja niiden kustannukset riippuvat myös siitä, onko yksinäinen vai onko parisuhteessa. Parisuhteen osalta on suuri ero siinä, onko pari avioliitossa vaiko avosuhteessa. Avioliitto on oikeastaan iso joukko parisuhdetta koskevia säädöksiä kun taas avosuhdetta koskevat säädökset ovat erilaisia. Avosuhteen osapuolia kohdellaan pääosin kahtena yksinäisenä.  Verotuksen ja sosiaalisektorin säännöt ovat erilaisia.

Suurin ero tulee jos avoparin toinen kuolee.

Varautuminen puolituksiin

Työsuhteessa oleva ei voi vaikuttaa eläkkeen suuruuteen. Jos haluaa suuremman määrän rahaa käyttöönsä eläkeaikana on kaksi päämahdollisuutta:

• ottaa eläkevakuutus jolloin saa lisäeläkettä; ja
• säästää työuran aikana ja käyttää säästöt eläkeaikana.

Näiden suurin ero on että eläkevakuutus loppuu kuolemaan eikä kuolinpesä saa mitään, kun taas säästöt jäävät kuolinpesälle jos niitä ei eläkeaikana käytä loppuun. Molemmat vaihtoehdot vaikuttavat koko eläkeajan.

Jos toinen joutuu hoivakotiin on olennaista että on selvää mitkä varat ovat kunkin puolison varoja esim. jotta sosiaaliviranomaiset määräävät hoivakodin kustannukset maksettavaksi vain hoivakodin asukkaan varoista. Tällöin varojen pitäminen yhteisellä pankkitilillä (JA-tili taikka TAI-tili) on riski. Muut säästöt (esim. osakkeet tai rahastot) ovat yleensä selvästi vain jommankumman omaisuutta eikä ole merkittävää riskiä sille että hoivakodin kustannuksia makseta kummankin varoista.

Jos toinen parista kuolee voi testamentin avulla varata enemmän varoja leskelle. Testamentilla voidaan säädösten puitteissamäärätä että leskelle jää enemmän omaisuutta loppuelämän ajaksi. Lisäksi voidaan määrätä kaikesta omaisuudesta että leskelle jää hallintaoikeus vaikka omistusoikeus siirtyisikin perillisille. Pitkän ajan puitteissa hallintaoikeusjärjestely voi kylläkin muodostua sekä henkiseksi että rahalliseksi rasitteeksi. Esimerkiksi jos hallintaoikeus koskee asuntoa ja / tai kesämökkiä niin isommista korjauskustannuksista tulisi sopia joko omistajien kesken tai niin että hallintaoikeuden haltija kustantaa ne. Asiantuntijan käyttö on suositeltavaa, esim. perheasioihin erikoitunut juristi, erityisesti jos on bonuslapsia tai on avosuhde. Testamentilla voi yleensä myös vähentää perillisten välisiä riitoja.

Ennen ja jälkeen eläköitymisen - lyhyt tähtäin 

Tarkista työelämä ja eläke

Aloita laskemalla tulot ja menot ennen eläköitymistä. Silloin on helpompi arvioida tulot ja menot eläköitymisen jälkeen. Jos työura ja palkkakehitys on ollut tasainen niin eläke on yleensä noin puolet palkasta.

Jos työura on ollut vaihteleva ja pitempiä aikoja ulkomailla pitää olla huolellisempi ja varmistaa eläke eri lähteistä.

Yrittäjä voi itse valita eläkkeen suuruuden. Jos maksaa vähimmäismaksut on eläkekin vähimmäiseläke. Monet ovat valinneet näin. Jos taas on maksanut korkeita eläkemaksuja on myös eläke selvästi isompi.

Tämä on myös se vaihe jolloin viimeistään on tarkistettava että kaikki työnantajat ovat maksaneet eläkemaksut.

Laske tulot ja menot

Osa tuloista ehkä jatkuu, palkat ja vastaavat jäävät pois. Tilalle tulee eläke. Menot ehkä muuttuvat vähemmän. Pienehköjä muutoksia on yleensä helppo tehdä. Ne joilla on merkittäviä säästöjä ottavat ne huomioon myös tulopuolella.

Eläkkeen määrä yleensä selviää eläkevakuutusyhtiön tiedotteista. Verkossa on myös eläkelaskureita, esim. sivulla www.työeläke.fi.

Kun tämä on tehty, voi miettiä riittävätkö tulot / rahat eläköitymisen jälkeen. On hyvä elää muutaman kuukauden eläketalousarviolla jo ennen eläköitymistä.

Pienehköjä muutoksia voi tehdä lakkauttamalla lehtitilauksia ja yhdistysjäsenyyksiä ym.

Jos tarvitaan isompia muutoksia voi vaihtaa pienempään asuntoon, myydä tai luovuttaa kesämökki, hankkia työtä, matkustaa vähemmän tai halvemmin, halvempi auto, tai  jotain muuta vastaavaa. Kaikilla ihmisillä on oma tilanteensa.

Muista että tarvitaan hiukan vararahoja odottamattomia menoja varten.

Ei ole tavatonta että erotetaan työstä ennen eläköitymistä. Silloin pitää tulla toimeen jollain tavoin työttömyysjakson aikana. Lyhyen tähtäimen muutoksessa on silloin kaksi vaihetta: ensin työelämästä työttömyyskauteen, ja sitten työttömyydestä eläkkeelle.

Eläkeaika - pitkä tähtäin

Toinen joutuu kalliiseen hoivakotiin

Jos parin toinen henkilö joutuu kalliiseen hoivakotiin hänen lähes kaikki tulot yleensä menevät hoivakotikustannuksiin. "Hoivakotileski" ei silloin enää saa oikeastaan mitään osuutta hoivakotiasukkaan eläkkeestä ja saattaa joutua talousvaikeuksiin. Tämä koskee erityisesti sellaisia jotka ovat hoitaneet kotona perhettä eikä ole ollut töissä tavanomaisia työvuosia. Tällöin ei edes leskeneläkettä saa koska ei ole leski. "Hoivakotileski" on vain yksi sanonta, pohjalainen aika värikäs sanonta "elävän leski".

Tilanne johtuu siitä että viranomaiset käsittelevät kaikki henkilöt taloudellisesti erillisinä. Tämä alkoi kai joskus 1970-luvulla jolloin verotus muutettiin perheverotuksesta henkilöiden erillisverotukseen.

Vararahastoja tarvitaan. Tällaiset vararahastot pitää olla sen henkilön omistuksessa joka tulisi käyttämään niitä, ei hoivakotiasukkaan nimissä.

Jos kodissa asuvan pitää vaihtaa asunto on tapahtunut että sosiaaliviranomaiset vaativat osan hoivakotiasukkaan osuudesta myyntihinnasta. Jos näin on, on asunnon vaihto vaikeaa.

Yhteiset pankkitilit (JA-tili taikka TAI-tili) sopivat huonosti yhteen hoiva-asumisen maksujen kanssa. Voi syntyä vaikeitä näkemyseroja sosiaaliviranomaisten kanssa kumpi omistaa minkäkin osuuden yhteisen tilin varoista.

Saattohoito

Saattohoito voidaan järjestää joko kotona, sairaalassa tai erityisessä saattohoitokodissa, joko julkisen sektorin järjestämänä tai yksityisenä. Ero saattaa olla laadullisesti iso. Pahimmillaan saattohoito sairaalassa saattaa olla säilytystä minimikustannuksin, jopa rajoittaen omaisten vierailuja. Joillakin hyvinvointialueilla on kylläkin korkealaatusita saattohoitoa.

Jos haluaa korkealaatuista saattohoitoa on varminta maksaa se itse.

Odottamattomat menot

Useimmat saavat odottamattomia menoja. Niitä aiheuttavat esim. asunnon korjaus, sairaus, perheen tilanne, jotain kallista särkyy, auto pitää vaihtaa, ym. Jos mahdollista tulee olla jokin vararahasto tällaisia menoja varten.

Asunnon vaihto

Pitemmällä tähtäimellä on aiheellista harkita jos ja koska pitäisi muuttaa eläkeläiselle soveltuvaan asuntoon, ilman portaita joista ei ehkä selviä, sekä muita vastaavia ominaisuuksia. Asunto voi myös soveltua pyörätuolille.

Arvion tulisi kattaa myös tämä mahdollisuus vaikka muuttoa ei välittömästi suunniteltaisi.

Leski

Elämä päättyy aina joskus. Parin talouden arviointi tulee tehdä myös tälle tilanteelle, eläköitymistä seuraavana vaiheena. Arviointi tehdään vastaavalla tavalla kuin eläkkeelle jääminen, ja mieluiten parin kummallekin osapuolelle. Arvion perusteella saatetaan esim. laatia testamentti jolla perinnönjakoa lykätään.

Parin pienempituloinen saattaa saada leskeneläkettä - jos pari on aviossa. Leskeneläkkeen suuruus selviää eläkeyhtiöltä tai jollain laskurilla. Avoparin leski ei saa leskeneläkettä.

Leskellä on oikeus jatkaa asumista yhteisessä asunnossa riippumatta testamentista tai perinnönjaosta, mutta vain jos pari oli aviossa. Kuolinpesä saattaa omistaa asunnosta osan. Voi olla järkevää arvioida onko leskellä varaa asua yhteisessä asunnossa. Pienempään muuttaminen voi olla järkevää, mutta muutto on aina monimutkaisempaa jos kuolinpesä omistaa asunnosta osan. Kuolinpesän päätösten tulee yleensä olla yksimielisiä.

Avopuolisolla ei ole lain suomaa oikeutta jatkaa asumista yhteisessä asunnossa jos kuollut avopuoliso omisti asunnon kokonaan. Perillisillä on oikeus häätää avopuoliso ja ottaa haltuun kuolleen kaikki muukin omaisuus. Oikeus jatkaa asumista voidaan kuitenkin järjestää testamentilla.

Perinnönjakoarvio

On suotavaa tehdä jonkinlainen etukäteisarvio miten perinnönjako voidaan tehdä. Voidaanko kuolinpesä jakaa heti vai täytyykö kuolinpesä jäädä jakamattomaksi, kokonaan tai osittain, kunnes myös leski kuolee? Riitojen riski tapaa kasvaa jos kuolinpesä jää pitkäksi aikaa jakamattomaksi. Testamentti saattaa olla tarpeen.

Lahjat ja ennakkoperinnöt

On melko tavallista että ikääntyvät vanhemmat lahjoittavat lapsilleen omaisuutta jo elinaikanaan, eräänlaisena ennakkoperintönä. Tämä on tapa välttää tai vähentää veroja edellyttäen että lahjoja ei ilmoiteta ennakkoperintöinä. Jos tämä onnistuu niin ratkaisu on erinomainen.

Tällaisilla lahjoilla on myös riskejä. On tapahtunut että jokin lapsi ei pysty säilyttämään lahjoitettua omaisuutta vaan oppii elämään periaatteella "pappa betalar", isä maksaa. Tällöin omaisuus häviää ja vanhempien ja lasten väliset suhteet kärsivät.

Toinen riski on että hyväntahtoiset vanhemmat lahjoittavat liikaa eikä heillä enää ole varaa elää kuten ennenkin, erityisesti jos toinen vanhemmista kuolee ja kuolinpesä jaetaan. Ei ole järkevää ensin lahjoittaa omaisuutta lapsille ja sitten itse ottaa asuntolainaa ja autolainaa, mutta sellaistakin tapahtuu.

Yllä hahmoteltuja laskelmia tai arvioita olisi syytä tehdä ennen päätöksiä merkittävistä lahjoituksista.

Myönnetyt eläkkeet ja tulevat eläkkeet

Poliittisia näkökohtia

Poliittinen keskustelu viittaa siihen että nykynuoriso haluaa vähentää maksujaan sekä omia eläkkeitään että muiden eläkkeitä varten. Usealla poliittisella nuorisojärjestöillä on sellaisia ohjelmia. Nuoriso on melko yleisesti kadottanut uskonsa eläkejärjestelmiin. Tämä viittaisi siihen että tulevat eläkkeet voivat pienentyä, mahdollisesti paljonkin.

Muutosprosessit ovat hitaita, ja etenkin viranomaiset painottavat että muutokset evät koskisi jo myönnettyjä eläkkeitä. Ne jatkuisivat sellaisinaan, niillä on lainsäädännön suoja. Mutta myös lainsäädännön muutoksista keskustellaan osana julkisen sektorin säästöjä.

Toisaalta vaikuttaa siltä että inflaatiokorjaukset ovat vaaravyöhykkeessä, eivätkä ehkä kompensoi kustannustason nousua kokonaan. Korotuksilla ei näytä olevan yhtä vahva suoja kuin eläkkeellä. Silloin eläkkeiden ostovoima pienenisi. Tällaista on havaittu muutaman viimeisimmän vuosikymmenen aikana. Vähennykset ovat vähäisiä vuositasolla mutta ne jatkuvat ja kertautuvat. Jos inflaatio nousee niin vähennykset voivat olla merkittävämpiä.

Viranomaiset ja poliittinen taho painottaa myös että vähimmäiseläkkeet ja takuueläkkeet nousevat myös jatkossa. Suurin riski on, että maksavien henkilöiden määrä, siis työlliset, vähenevät. Lisääntyvä työpaikkamäärä lienee paras eläketurva.

Poliittisen kehityksen ja poliittisten trendien ennustaminen on aina epävarmaa. Varovainen henkilö selvittää eri vaihtoehtoja ja eläkkeiden lisukkeita. Ei kaikkia munia samaan koriin.

Eri eläkkeet ja niiden ostovoima

On oikeastaan kahdenlaisia eläkkeitä: Kela-eläkkeet ja tulosidonnaisest eläkkeet. Kela-eläkkeitä on kaksi: kansaneläke sekä takuueläke. Nämä ovat eräänlaisia poliittisia eläkkeitä, niiden suuruus päätetään poliittisilla päätöksillä ja saattavat vaihdella poliittisten näkemysten muuttuessa.

Tulosidonnaiset eläkkeet ovat työeläke ja sen alalajit, esim. vanhuuseläke, perhe-eläke, työkyvyttömyyseläke.

Tulosidonnaisten eläkkeiden ostovoima verrattuna palkkaan ennen eläköitymistä on vähentynyt hiukan viime vuosikymmeninä. Poliittinen keskustelu viittaa siihen että vähentyminen jatkuu hitaasti. On mahdotonta arvioida miten paljon ostovoima vähenee mutta jonkinlaiseen vähentymiseen on syytä varautua. Koska vähentymiset ovat pysyviä ja kumulatiivisia ne voivat olla merkittäviä pitkän eläkeajan aikana.

Reservejä ja tavallisten eläkkeiden lisiä 

Varovainen henkilö voi joko säästää varoja eläkekauden reserviksi, tai hankkia yksityinen lisäeläke. On itsestään selvää että nämä ovat erilaisia. Käyttämätön reservi menee perintönä seuraavalle sukupolvelle kun taas lisäeläke kylläkin antaa korkeamman eläkkeen mutta mitään ei mene seuraavalle sukupolvelle.

Ellei muuta niin omistusasunto saattaa toimia reservinä. Voi muuttaa vuokra-asuntoon, kunhan asunto saadaan myytyä. Myynti voi olla hidasta kasvukeskusten ulkopuolella. Samaten asunnon arvon säilyminen on varminta kasvukeskuksissa.

Reservit tulee olla kokonaan sen henkilön omaisuutta joka aikanaan saattaa tarvita niitä. Muuten reservin käyttöönotto voi olla vaikeaa.

Kuka voi auttaa talouden suunnittelussa?

Tuttavapiirissä saattaa löytyä luotettava ja osaava henkilö. Hyvinvointialueiden neuvonta saattaa auttaa. Löydetyt lähteet koskevat yleensä yhden tilanteen analyysia. Niitä voi käyttää siten että lasketaan tilanne ennen ja jälkeen muutoksen.

• Ainakin marttajärjestöt ovat ottaneet tämänlaisen auttamisen toimintaansa, ehkä myös jokunen eläkeläisyhdistys. Myös Martta-järjestöjen linkkejä oman talouden suunnitteluun: 
• https://www.martat.fi/marttakoulu/omat-rahat/talouden-suunnittelu/

• https://www.martat.fi/marttakoulu/omat-rahat/huoletta-elakkeelle/

• https://www.martat.fi/marttakoulu/omat-rahat/mita-elaminen-maksaa/

• Takuusäätiö voi ehkä auttaa rahavaikeuksissa, ja on myös julkaissut sivuston:
  https://www.penno.fi/home

Yhteensovitus edunvalvontavaltakirjan kanssa

Varmistaakseen että kaikki hoide taan hyvin vaikka itse ei olisikaan riittävän voimissaan päätöksentekoa varten tulee nämä asiat ottaa mukaan edunvalvontavaltakirjaan, sen varmistamiseksi että omat varat käytetään oman hyvinvoinnin järjestämiseen tulevan perinnön kasvattamisen sijaan. Jos haluat näin.

16.3.2024