HOITOPÄÄTÖKSET JA HOITOTAHTO

Hoito tarkoittaa tässä yhteydessä lääketieteellistä hoitoa, lääkkeitä, terapiaa, leikkauksia tai vastaavaa. Kaikki tämä kuuluu terveyssektoriin ja silloin olet potilas. Terveyssektorilla on tiukat salassapitosäädökset. Terveyssektori on voimakkaasti tuettu.

Asuminen, ruoka, vaatetus, harrastukset ym. ovat hoivaa eikä niitä terveyssektorin hoitohenkilöt hoida. Hoiva kuuluu sosiaalisektoriin ja silloin olet asiakas. Sosiaalisektorin palvelut kustantaa yleensä ensisijaisesti asiakas.

Hoitotahdosta on aikaisemmin käytetty myös termiä hoitotestamentti.

Hoitopäätökset potilaslain mukaan

Hoitopäätökset (siis lääketieteellinen hoito) tehdään potilaslain mukaan periaatteessa seuraavassa järjestyksessä: 

1. potilas itse (suullisesti):
2. potilas itse hoitotahdossa; tai
3. hoitohenkilökunta kuultuaan mahdollisuuksien mukaan potilaan omaisia.

Hoitopäätökset perustuvat potilaslakiin ja koskevat pelkästään lääketieteellistä hoitoa.

Etukäteen tehdyssä hoitotahdossa on yleensä kolme selvää tavoitetta:

• elämisen arvoinen elämä;
• minimoitu kärsimys; ja
• arvokas kuolema.

Potilaslain muk aan potilas päättää itse hoidostaan. Se tapahtuu niin että hoitohenkilökunta ehdottaa hoitoa tai hoitovaihtoehtoja joita se katsoo sopivimmiksi ja potilas joko hyväksyy tai kieltää. Tämä yleensä tapahtuu suullisesti hoitotilanteessa. Jos potilas kieltää tulee hoitohenkilökunnan neuvotella potilaan kanssa kunnes hoidosta päästään sopimukseen. Pakkohoitoa potilaan tahdon vastaisesti saa antaa ainoastaan jos siitä on säädetty laissa.

Jos potilas ei kykene tällaiseen tulee sijaan etukäteen laadittu hoitotahto. Potilaslain mukaan hoitotahto voi olla kirjallinen tai suullinen, saneltu ja tallennettu potilastietoihin. Hoitohenkilökunnalla on velvollisuus noudattaa tällaista hoitotahtoa.

Hoitotahto on eräs osa itsemääräämisoikeudesta, samalla kun se on lääketieteellinen asiapaperi.

Elämän loppupään hoitotahdolla on yleensä tavoitteena että ei pidennetä elämää jos elämä on pääosin kärsimystä. Lääkärikoulutus sisältää myös näitä asioita, mutta on olemassa melko laaja harmaa alue joka antaa tulkintamahdollisuuksia.

Jos ei ole tai ei löydy hoitotahtoa hoitohenkilökunnan tulee mahdollisuuksien mukaan kuulla omaisia siitä mitä potilas itse todennäköisesti olisi sanonut, ei sitä mitä mieltä omaiset itse ovat. Sen jälkeen hoitohenkilökunta päättää, ei omaiset.

Hoitotahdon tulee olla niin selvä että hoitohenkilökunnalla on riskitöntä ja turvallista noudattaa hoitotahtoa.

Hoitotahto EI OLE eutanasiaa, kuolinapua. Hoitotahdolla päätät luonnollisesta kuolemasta, ei avustetusta kuolemasta.

Hoitotahto käytännössä

Jotta hoitotahto voitaisiin käyttää se tulee olla käytettävissä hoitotilanteessa. 

Paperinen asiakirja tulee harvemmin esille ellei omaiset tai potilas itse tuo sen.

Sähköisen asiakirjan olemassaolosta tulisi olla ilmoitus potilastietojen etusivulla niin että lääkäri saa tiedon siitä ja helposti klikkaamalla voi saada sen esille. Kun sairaalan tietojärjestelmiä suunnitellaan on toistaiseksi yleistä että etusivulla ei ole tällaista tietoa. Lääkärin pitäisi tällöin oma-aloitteisesti etsiä sitä eikä sitä tehdä jos on kiire.

Sähköisen hoitotahdon voi myös tallettaa Kanta-tietokantaan, OmaKanta-rajapinnan kautta. Tämäkin pitäisi näkyä etusivulla niin että sen saa esille helposti hoitotilanteessa. Aikaisemmin se ei ollut edes mahdollista koska sairaaloiden tietojärjestelmiä ei olllut kytketty Kantaan.

Sähköisen hoitotahdon voi myös tallettaa hyvinvointialueen tietojärjestemään. Mutta silloin se ei yleensä ole saatavissa toisen hyvinvointialueen tietojärjestelmästä.

Koska on mahdollista tallettaa hoitotahto useaan eri paikkaan on myös mahdollista että aikaa myöten tulee useampia ja erilaisia asiakirjoja samasta asiasta. Tätä ongelmaa ei ole vielä ratkaistu.

Vieläkin löytyy lääkäreitä jotka eivät halua hyväksyä potilaan oikeutta kieltää hoito. Joku on jopa kirjoittanut  asiasta yleisöosastoon. Sellainen vähentää hoitotahdon uskottavuutta.

Ei ole tavatonta että omaiset vaativat hoitoa kun potilas itse on kykenemätön päättämään. Sellaiset omaiset voivat uhata oikeuskäsittelyllä tai vastaavalla. Silloin omaiset sivuuttavat hoitotahdon kokonaan. Sellaisessa tilanteessa hoitohenkilökunta saattaa valita helpomman tien, sivuuttaa itse hoitotahdon ja taipua omaisten vaatimuksiin. Potilas saattaa tällöin joutua kärsimään pitempään. Hoitotahdossa voi tarvittaessa kieltää omaisten kuulemisen ja antaa päätösvallan kokonaan hoitohenkilökunnalle.

Hyvinvointialueet ovat olleet varsin itsenäisiä potilastietojärjestelmien hankinnoissa. Hyvä yhteensopivuus muiden vastaavien tietojärjestelmien kanssa ei ole ollut kovinkaan tärkeää. Potilaat ovat tällöin tietyn hoito-organisaation potilaita, ei koko maata kattavan terveysorganisaation potilaita. Jos muuttaa toisen hyvinvointialueen alueelle ei saa omia terveystietoja mukaansa. Osia voi siirtää mutta se saattaa olla työlästä.

Verkossa löytyvät hoitotahtomallit ovat usein melko yleisiä ja vaativat tulkintoja eivätkä ole selkeitä ohjeita jotka riitatilanteessa pätisivat oikeusistuimessa. Hoitotahto olisi kirjoitettava niin että hoitohenkilökunnalla on selkeä velvollisuus sekä turvallista noudattaa sitä. Useat mallit ovat pitkiä ja sisältävät esim. sosiaalisektorin asioita, lähinnä hoivaa, joskus myös edunvalvonta-asioita. Akuuttihoidossa on usein kiire ja silloin dokumenttien tulisi olla lyhyitä, ytimekkäitä ja rajoitettu terveysasioihin.

Hoitotahto on selvästi vaikein asiakirja joita käsitellään näillä sivuilla.

Kaikki tämä on johtanut siihen ettei hoitotahdosta ole saanut sellaisen merkityksen jonka lainsäätäjä on halunnut.

Hoitotahdon vaihtoehtoja

Hoitotahdolla on neljä varsin erilaista pääperiaatetta:

• luottaa lääkäreiden osaamiseen ja etiikkaan eikä tehdä hoitotahtoa;
• lyhyt ja yleinen hoitotahto;
• valita joitakin hoitomuotoja jotka kielletään; ja
• määritellä mitä pitää elämisen arvoisena elämänä.

Luottaa lääkäriin

Tämä on perusvaihtoehto. Tässä vaihtoehdossa ei tehdä hoitotahtoa vaan luotetaan lääkärin ammattitaitoon ja etiikkaan. Monet, ehkä enemmistö, valitsee tämän, tieten tai tietämättään.

Niinä vuosikymmeninä jolloin hoitotahto on ollut laissa on lääkärikunta saanut paremman käsityksen siitä milloin elämä on elämisen arvoinen. Tämä voi olla peruste olla laatimatta hoitotahtoa.

Lyhyt ja yleispiirteinen hoitotahto

Tämä vaihtoehto ei sisällä selviä hoito-ohjeita lääkärille vaan lääkäri toimii samoin kuin ilman hoitotahtoa. Hoidon kannalta tällainen hoitotahto on melko turha.

Hoitotahto voi kuitenkin sisältää esim. kiellon kuulla läheisiä hoitoasioista jos on riski että omaiset voisivat vaatia jotain määrättyä hoitoa, siis riitariski.

Tiettyjen hoitomuotojen kielto 

Tässä vaihtoehdossa määritellään sellaisia hoitomuotoja joita haluaa kieltää. Esimerkiksi voidaan kieltää:

• elvytysyrityksiä;
• pitkäaikaista laskimonsisäistä lääkintöä ja letkusyöttämistä;
• tehohoitoa;
• elämää pidentävää hoitoa; ja / tai
• amputaatiota.

Oireenmukaista hoitoa tulee joka tapauksessa antaa niin että potilaan elämänlaatu on mahdollisimman hyvä. Tämä on kylläkin tavanomaista hoitoa mutta voidaan sisällyttää hoitotahtoon.

Elämisen arvoinen elämä

Tässä vaihtoehdossa määritellään elämisen arvoinen elämä.Se voidaan tehdä kahdella tavalla:

• joitakin keskeisiä määrittelyjä elämisen arvoiselle elämälle; tai
• määritellä oireita tai sairauksia joiden vuoksi eläminen ei enää ole elämisen arvoista.

Keskeisiä määrittelyjä voivat olla esim.

• tunnenko omaiseni ja iloitsenko niiden tapaamisesta?
• onko positiivista sosiaalista kanssakäymistä?
• iloitsenko ruokailusta?
• nukunko useimmiten hyvin?
• pystynkö itse nousemaan sängystä?

Useat tai kaikki näistä tulisi saada vastauksen kyllä jotta elämä olisi elämisen arvoista. Muitakin voi lisätä.

Oire- ja sairauskuvaukset voivat olla sellaisia joista potilas kärsii paljon. Syy voi olla pitkäaikainen tai parantumaton sairaus tai yhdistelmä pitkäaikainen sairaus ja lääkkeiden sivuvaikutukset. Potilas voi esim. kärsiä kovista kivuista tai nähdä usein harhanäkyjä ja pelkää. Silloin elämä ei ole elämisen arvoista.

Jos elämä ei ole elämisen arvoista tulee potilaan saada palliatiivista hoitoa, siis ainoastaan oireita lievittävää hoitoa eikä elämää pidentävää hoitoa. Tämä sisältää myös DNR-määräyksen, siis elvyttämiskiellon.

Tällainen hoitotahto on annettava myös hoivapaikkaan niin että potilasta ei lähetetä turhaan hoivapaikasta akuuttihoitoon. Hoivapaikan tulisi ajoittain, esim. vuosittain, tarkistaa täyttyvätkö hoitotahdon ehdot elämisen arvoiselle elämälle.

Omaiset

Saapuessaan sairaalaan tai muuhun hoitopaikkaan potilas yleensä antaa omaisten nimet ja yhteystiedot. Näiden tulisi selvyyden vuoksi olla samat kuin hoitotahdossa (jos niitä mainitaan siinä) ja mielellään myös edunvalvontavaltakirjassa.

Hoitotahdon tulisi olla käyttökelpoinen koko Suomessa, erityisesti akuuttihoidon vuoksi. Hoitotahdon eri tallennuspaikat ovat tässä suhteessa ongelmallisia.

lyhyt ja ytimekäs, vain lääketieteellistä hoitoa

Vain lääketieteellistä hoitoa

Akuuttihoitohenkilökunnalla ei ole aikaa lukea pitkiä asiakirjoja. Aika on sekunteja (elvytystapauksisa) tai korkeintaan joitakin minuutteja. Siksi hoitotahdon tulee olla lyhyt, ytimekäs ja sisältää ainoastaan lääketieteellisen hoidon ohjeita ja määräyksiä. Jos asiakirjassa on paljon muuta (esim. hoivaa kuten ruokaa ja vastaavia mieltymyksiä) lääkäri saattaa sivuuttaa koko asiakirjan ajanpuutteen vuoksi.

Sama asiakirja tulisi päteä akuuttihoidossa ja pitkäaikaishoidossa. Pitkäaikaishoidossa oleva potilas siirretään usein akuuttihoitoon vakavan sairauden tai tapaturman vuoksi. On parempi sisällyttää hoiva-asiat erilliseen hoivatahtoon, erityisesti koska hoitotahdon perusta on potilaslainsäädännössä, se pätee ainoastaan lääketieteellisessä hoidossa ja kuuluu potilasasiakirjaan johon hoivahenkilökunnalla ei ole pääsyä ilman valtakirjaa.

Hoitokustannukset

Lääketieteellinen hoito on voimakkaasti subventoitu. Julkisen sektorin hoidossa potilas maksaa yleensä vähäisen vuorokausimaksun riippumatta todellisista kustannuksista.

Joissakin hoitovaihtoehdoissa on lisäkustannuksia Jos potilas ei enää kykene hoitamaan omia asioitaan tulee edunvalvontaa hoitavan henkilön antaa suostumuksensa kalliimpaan hoitoon. Tästä syystä valtuutetulla tai edunvalvojalla tulee olla hoitotahto.

Hoitotahtojen esimerkkejä

 

Hoidon kielto https://kotka.spfpension.fi/aldrastryggt/vard/neka_vard/

Elämisen arvoinen elämä https://kotka.spfpension.fi/aldrastryggt/vard/liv_vart_leva/

 

Hoitotahto saattaa olla rajoitettu elvytyskieltoon. Yksinkertaimmillaan tällainen hoitotahto on kirjainten DNR tatuointi rintakehään. DNR tarkoittaa Do Not Resuscitate ja on lähes kaikkien lääkäreiden ja ensiapuhenkilökunnan tiedossa ympäri maailmaa.

22.4.2024